Kuusamon asutushistoria on monikerroksinen kertomus savolaisista, karjalaisista ja lappalaisista juurista. Perinteinen historiantutkimus on antanut perustan, mutta viime vuosina geneettinen sukututkimus on tuonut kokonaisuuteen uusia, yllättäviäkin näkökulmia. DNA-testien avulla voidaan entistä tarkemmin selvittää, mistä Kuusamon vanhat suvut ovat alueelle saapuneet ja miten ne ovat keskenään sukua.
Historiankirjojen mukaan Hiltuset ovat olleet ensimmäisiä pysyviä suomalaisia uudisasukkaita Kuusamossa. Myös Pitkä-suku kuuluu alueen vanhimpiin. DNA-tutkimusten perusteella Kuusamon Pitkä-suvun juuret ovat lappalaisia. Pitkä-nimi ei kuitenkaan ole säilynyt nykypäivään, vaan se on korvautunut ainakin 30 muulla sukunimellä. Pitkä-suvun päähaarat tunnetaan Kallungin, Korvan, Patosalmen ja Pitkäsen sukuhaaroina.
Geneettinen sukututkimus tarjoaa keinoja historian tarkentamiseen. DNA-testien avulla saadaan tietoa sukulinjoista ja muuttoliikkeistä, joita asiakirjalähteet eivät aina tavoita.
– Asikaisten suku on vanha savolainen suku, ja tutkimuksissa on osoittautunut, että Lämsät kuuluvat samaan sukuun. Lämsä on siis vanha savolainen suku, kertoo Leena Takkinen, joka toimii Törmäsen sukuseuran sihteerinä sekä Sukuseura Karjalainen-Siikaluoman puheenjohtajana.
Takkisen mukaan Lämsien kohdalla tarvittaisiin lisää DNA-testejä, jotta voitaisiin tarkemmin selvittää, milloin suku on lähtenyt tulemaan Kuusamoon.
– Haasteena on se, että sukukunnittain isä- ja äitilinja DNA-testejä on tehty vielä melko vähän. Mitä laajemmin testejä tehdään, sitä enemmän saamme selville Kuusamoa asuttaneiden historiasta, Takkinen patistaa.
Karjalaiset ja Määtät ovat puolestaan tulleet Karjalan suunnalta. Karjalaiset vanhan Karjalan ja Määtät Laatokan Karjalan kautta. Viimeisimpien tietojen mukaan Määtät ovat saapuneet Kuusamoon osin Ristijärveltä ja osin Kainuun kautta.
– Määttien tutkimusta vaikeuttaa se, että mutaatio tapahtuu hitaasti. On kuitenkin saatu selville, että Saapungit ovat myös Määttiä, mutta eri sukuhaaraa ja kuuluvat Ristijärven Määttiin. Kuusamoon on tullut Määttiä Kainuun suunnasta useita, Takkinen kertoo.
Määttä-sukuja on tutkittu laajasti eri puolilla Suomea, ja niiden ympärille on perustettu useita sukuseuroja sekä julkaistu sukukirjoja. Martti Käkilehdon selvityksen mukaan sotkamolaisen Antti Simonpoika Määtän (1628–1697) kolme poikaa asettuivat Kuusamoon 1600-luvun lopulla, samoin kuin heidän mahdollinen sukulaisensa Tapani Määttä.
Geneettistä sukututkimusta Suomessa edistää Suomen Geneettisen Sukututkimuksen Seura (SUGES). Seuran tavoitteena on tukea erityisesti isälinjaisten Y-DNA-testien ja äitilinjaisten mtDNA-testien käyttöä sukututkimuksessa ja tieteellisessä tutkimuksessa.
– SUGES on hyvä kanava testien tilaamiseen, koska silloin pääsee suoraan heidän sukututkimusprojekteihinsa mukaan omilla testituloksilla ilman erillistä anomista. Myös Amerikkaan lähtevät testipaketit hoidetaan rahtikuljetuksena, mikä ei ole mahdollista nykyisin postin kautta, Takkinen vinkkaa.
DNA-testejä on kolmea päätyyppiä: autosomaali eli serkkutesti, mtDNA-testi ja Y-DNA-testi. Autosomaalitesti kartoittaa geneettisesti samaa sukua olevia henkilöitä, mtDNA-testi seuraa äitilinjaa ja Y-DNA-testi isälinjaa. Kahden viimeisen testin tuloksena on tieto testattavan haplo- eli geeniryhmästä sekä kaukaisten esivanhempien alkuperästä tuhansia vuosia sitten.
– Isälinjassa edullisemmalla Y-DNA -testillä voi hyvin aloittaa. Näytteitä säilytetään 25 vuotta, ja myöhemmin testejä voi laajentaa ostamalla korotuksia jo otettuun näytteeseen, Takkinen kertoo.
Kuusamossa sukuseurat ovat viime vuosina aktivoituneet voimakkaasti. Törmäsen sukuseuralla on käynnissä Suku on kulttuuria -ohjelma, joka on osa Oulu2026-kulttuuriohjelmaa.
– Järjestämme jokaiselle kuukaudelle jonkin tapahtuman. Mukana on lähes 20 sukuseuraa ja kyläyhdistystä, ja itse toimin ohjelman koordinoijana, Takkinen kertoo.
Huhtikuussa järjestetään kaksipäiväiset Suku on kulttuuria -päivät, joihin on luvassa monipuolinen kattaus luentoja ja esityksiä.
– Mukaan on tulossa muun muassa Suomen Sukututkimusseuran puheenjohtaja Jouni Elomaa sekä asutushistoriaa tutkiva Ari Kolehmainen, joka kertoo kainuulaisista ja kuusamolaisista suvuista. Myös Pitkäsen, Leinosen, Määttien ja vienankarjalaisten sukuseuranjen edustajat esittelevät omia tutkimuksia ja projektejaan. Ohjelmassa on viimeistä tietoa kielitieteen saralta, sammunut kuusamonsaame. Molempina päivinä on mahdollista ottaa DNA-testejä omakustanteisesti, Takkinen kertoo.
Sukuseurojen näkyvyys on lisääntynyt myös Iltatorien myötä, joita on järjestetty Kuusamossa jo usean vuoden ajan. Heinäkuun alussa Iltatori on varattu kokonaan sukuseuroille.
– Toivon, että ihmiset aktivoituvat nyt toden teolla DNA-testien suhteen. Tutkimus elää koko ajan ja uutta tietoa tulee jatkuvasti. Näin Suomen asutushistoria saadaan avautumaan mahdollisimman laajasti, Takkinen sanoo.
