Torstaina 12. maaliskuuta vietetään valtakunnallista Lääkehoidon päivää. Tämän vuoden teemana on itsehoitolääkkeet ja niiden vaikutus kokonaislääkitykseen. Kuusamossa teemapäivä näkyy terveyskeskuksessa, jossa paikalliset asiantuntijat opastavat lääketurvallisuudessa.
Valtakunnallinen Lääkehoidon päivä on lääkkeiden käyttäjien ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteinen tapahtuma, jota on järjestetty vuodesta 2012 lähtien. Päivän tavoitteena on rohkaista ihmisiä kysymään ja keskustelemaan omista lääkkeistään ja lääkehoidostaan. Vuosittaisesta teemasta ja suunnittelusta vastaa Kansallinen Lääkeinformaatioverkosto Fimea.
Tänä vuonna teemana on itsehoitolääkkeet.
– Erittäin tärkeä aihe muistuttaa ihmisille, että myös itsehoitolääkkeet ja ravintolisät on hyvä tiedostaa, sillä niillä voi olla vaikutusta lääkehoidon toteutumiseen ja lääkkeiden vaikuttavuuteen, muistuttaa farmaseutti Marja-Leena Korpua Oys Apteekki Kuusamon toimipisteestä.
Erityisen ajankohtaiseksi asian tekee ensi vuoden alussa muuttuva lainsäädäntö, joka tuo osan itsehoitolääkkeistä ruokakauppoihin.
– Silloin on ehkä vielä vaikeampi mieltää itsehoitolääkkeitä varsinaisiksi lääkkeiksi, pohtii apteekkari Sari Alatulkkila Kuusamon Keskusapteekista.
Tapahtuma Kuusamon terveyskeskuksessa
Kuusamossa Lääkehoidon päivää toteutetaan terveyskeskuksen laboratorion aulassa torstaina 12.3. ja sen järjestää yhteistyössä Pohde/Oys apteekki ja Kuusamon keskusapteekki. Tilaisuus alkaa kello 9 ja päättyy kello 11.
– Sen jälkeen ehtii vielä hyvin seuraamaan valtakunnallista webinaaria, Korpua vinkkaa.
Webinaari on avoin kaikille, ja siellä kuullaan alan asiantuntijoiden sekä kokemusasiantuntijoiden puheenvuoroja.
– Esillä on muun muassa se, mitä lääkehoito vaatii ihmiseltä itseltään: onko hän sitoutunut siihen ja ymmärtänyt oman lääkityksensä oikein, kertoo proviisori Heli Paaso Kuusamon Keskusapteekista.
Terveyskeskuksessa apteekkien edustajat ovat tavattavissa ja jakavat lääkityslistapohjia, joihin kirjataan kaikki käytössä olevat lääkkeet itsehoitovalmisteita myöten.
– Kun ajantasainen lääkityslista on aina mukana terveydenhuollossa ja apteekissa asioidessa, voimme parhaiten auttaa asiakasta ja ehkäistä riskialttiita yhdistelmiä. Myös lääkkeenottoajankohdilla voi olla merkitystä toisen lääkkeen imeytymiseen ja hyötyyn, kertoo Alatulkkila.
– Vanhoja reseptejä voi jäädä roikkumaan reseptikeskukseen, jolloin apteekissa ei välttämättä tiedetä, mikä lääke on todellisuudessa käytössä. Siksi ajantasainen lääkityslista on tärkeä, jatkaa Alatulkkila.
Päällekkäiset lääkkeet ja vaaralliset yhdistelmät
Lääkkeiden vaikuttavia aineita voi olla maallikon vaikea tulkita. Riskinä on, että käytetään päällekkäin kahta eri valmistajan lääkettä, joissa on sama vaikuttava aine.
– Pahimmillaan vaikuttavan aineen pitoisuus voi nousta vaaralliselle tasolle, Korpua sanoo.
Esimerkiksi tulehduskipulääkkeet, kuten Burana, Ketorin tai Aspirin, yhdistettynä verenohennuslääkkeisiin voivat häiritä veren hyytymismekanismia ja lisätä verenvuotoriskiä.
– Särkylääkkeen valinnallakin on väliä, Paaso muistuttaa.
Yksi tyypillinen riski liittyy parasetamoliin.
– Monella saattaa mennä säännöllisesti reseptilääkkeenä Panadolia kolmen gramman päiväannoksena. Kun siihen lisäksi otetaan reseptivapaata Para-Tabsia, päiväannos voi nousta nopeasti 5–6 grammaan, Alatulkkila kertoo.
Korpua muistuttaa, että parasetamolivalmisteet ovat jo yksinään vaarallisia liian suurina annoksina, ja seurauksena voi olla maksavaurio.
Luontaistuotteet ja vitamiinit eivät ole riskittömiä
Myös luontaistuotteilla voi olla merkittäviä yhteisvaikutuksia resepti- ja itsehoitolääkkeiden kanssa. Esimerkiksi masennuksen hoitoon käytettävä Mäkikuisma ei sovi yhteen mielialalääkkeiden kanssa.
– Se voi moninkertaistaa lääkeannoksen tehon, jolloin haittavaikutusten riski kasvaa. Toisaalta jokin yhdistelmä voi tehdä lääkeaineesta tehottoman, Paaso sanoo.
– Pahimmillaan luontaistuote voi heikentää lääkkeen tehoa niin, että lääkäri nostaa annosta oireiden jatkuessa. Jos potilas lopettaakin luontaistuotteen käytön, lääke voi alkaa vaikuttaa moninkertaisella teholla, toteaa Korpua.
Myös vitamiinit ja ravintoaineet voivat vaikuttaa lääkitykseen.
– Greippimehu saattaa moninkertaistaa tiettyjen lääkeaineiden pitoisuuksia, esimerkiksi joidenkin verenpainelääkkeiden, muistuttaa Alatulkkila.
D-vitamiinin käytössä suositellaan kohtuullisuutta.
– Turvalliseksi ylärajaksi on arvioitu 100 mikrogrammaa, mutta itsehoidossa en lähtisi suosittelemaan sitä ilman todettua puutosta. Itse pitäytyisin 20 mikrogramman vahvuudessa, koska D-vitamiinia saadaan myös maitotuotteista ja monivitamiinivalmisteista, Paaso sanoo.
Lääkkeenottoajalla on merkitystä
Myös lääkkeenottoajankohdalla voi olla vaikutusta hoidon onnistumiseen.
– Osa lääkkeistä voi aiheuttaa huimausta ja ne kannattaa ottaa illalla kaatumisriskin vähentämiseksi, Alatulkkila kertoo.
Statiinit eli kolesterolilääkkeet suositellaan usein otettavaksi illalla, koska kolesterolia muodostuu elimistössä enemmän yöllä. Kilpirauhaslääkkeet ja kortisonivalmisteet puolestaan otetaan aamulla, jotta elimistön oma hormonirytmi ei häiriinny.
Apteekista asiantuntevaa neuvontaa
Ensi vuoden alusta joitakin itsehoitolääkkeitä voi olla saatavilla myös päivittäistavarakaupoista. Asiantuntijat muistuttavat, että itsehoitolääke on aina lääke, ja sen käyttöön voi liittyä riskejä.
– Apteekista on turvallista ostaa itsehoitolääkkeitä. Meiltä saa asiantuntevaa neuvoa ja tietoa niiden vaikutuksista ja mahdollisista riskeistä yhdessä muiden lääkkeiden kanssa, Alatulkkila kiteyttää.
Vanhentuneet ja käyttämättä jääneet lääkkeet tulee palauttaa apteekkiin hävitettäväksi asianmukaisesti.
– Lääkejätteen palauttaminen ei maksa asiakkaalle mitään. Näin varmistetaan, että lääkkeet hävitetään turvallisesti, Paaso muistuttaa.
