Kuusamossa järjestetty yleisötilaisuus kokosi yhteen viranomaisia ja kuntalaisia pohtimaan yhtä ajankohtaista kysymystä: miten pärjäämme, jos arki häiriintyy äkillisesti?
Tilaisuuden järjestivät Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos ja Kuusamon kaupunki, ja viesti oli selkeä – varautuminen ei ole vain viranomaisten tehtävä, vaan jokaisen vastuulla.
– Omatoiminen varautuminen on yksi yhteiskunnan kriisinkestävyyden kulmakivistä. Jos ihmiset pärjäävät itse, viranomaiset voivat kohdentaa resurssinsa sinne, missä apua eniten tarvitaan, sanoo pelastuspäällikkö Mika Haverinen.
Häiriöt voivat tulla yllättäen
Varautuminen ei tarkoita vain poikkeusoloja tai sotaa. Arkea häiritsevät tilanteet voivat olla paljon arkisempia – mutta silti vakavia.
Pitkät sähkö- ja vesikatkot, tietoliikenne- ja pankkihäiriöt sekä myrskyt, maastopalot ja pandemiat ovat kaikki tilanteita, joihin jokaisen tulisi varautua etukäteen.
– Käteistä suositellaan varaamaan, mutta sekään ei ole varma ratkaisu. Jos kassajärjestelmät eivät toimi, ei välttämättä käteinenkään auta, Haverinen muistuttaa.
Yksilö on kokonaisturvallisuuden ytimessä
Nykyisessä kokonaisturvallisuuden mallissa yksilön rooli on keskeinen. Ajatus on yksinkertainen: kun ihminen pärjää itse, myös yhteiskunta kestää paremmin kriisejä.
Haverisen mukaan tämä näkyy erityisesti maaseudulla.
– Mitä kauempana asutaan taajamista, sitä enemmän ihmisillä on usein omia valmiuksia. Osaamista ja välineitä löytyy, eikä elämä pysähdy heti sähkökatkoon.
Keskeinen ohje on niin sanottu 72 tunnin kotivara: jokaisen tulisi varautua pärjäämään kolme vuorokautta ilman ulkopuolista apua.
Tieto kulkee – jos siihen on välineet
Kriisitilanteessa ajantasainen tieto on elintärkeää. Yksi keskeinen työkalu on 112 Suomi -sovellus, joka välittää viranomaistiedotteita ja mahdollistaa hätäpuhelun paikannuksella.
Lisäksi kansalaisia ohjataan tutustumaan valtakunnallisiin varautumisohjeisiin, kuten 72 tuntia -malliin.
Kehitteillä on myös uusia varoitusjärjestelmiä, kuten alueellisesti kohdennettavat tekstiviestihälytykset.
Väestönsuojat ja uudet vaatimukset
Lainsäädäntö on muuttumassa siten, että väestönsuojien käyttöä koskeva suunnittelu tarkentuu.
– Jatkossa väestönsuojan omistajalta vaaditaan käyttöönottosuunnitelma. Siinä pitää huomioida esimerkiksi käytännön asiat, kuten käymälöiden tyhjennysratkaisut, Haverinen kertoo.
Suojautuminen voi tapahtua eri tavoin tilanteesta riippuen: kotona, väestönsuojassa tai tarvittaessa evakuoitumalla.
Kuusamossa ei ole julkisia väestönsuojia, mutta viranomaiset ohjeistavat kriisitilanteessa, mitä suojia voidaan käyttää laajemmin.
Kylillä iso rooli
Yksi kiinnostava kehityssuunta on kylätason varautuminen. Suomen Kylät ry on kehittänyt kyläradioverkkoa, joka voisi toimia varayhteytenä kylien ja keskustaajamien välillä, jos muut viestintäkeinot pettävät.
– Tavoitteena on, että tämän avulla olisi mahdollisuus yhteydenpitoon vaikka Utsjoelta Hankoon asti, Haverinen kuvaa.
Kylätaloista voi muodostua kriisitilanteessa paikallisia keskuksia, joissa järjestetään majoitusta, ruokahuoltoa ja viestintää. Monin paikoin varautumista tehdään jo nyt esimerkiksi yhteisten generaattorien ja viestiryhmien avulla.
– Naapuriapu on tärkeä osa varautumista. Se tuo myös yhteisöllisyyttä, Haverinen sanoo.
Entä jos tilanne pahenee?
Vaikka suurin osa häiriöistä on arkisia, viranomaiset varautuvat myös vakavampiin uhkiin.
– Ilmauhka voi nykyään tarkoittaa myös drooneja. Tällaiset uhkat kohdistuvat usein yhteiskunnan kannalta tärkeisiin kohteisiin, Haverinen toteaa.
Tällaisessa tilanteessa keskeistä on noudattaa viranomaisohjeita. Päätös tehdään siitä, suojaudutaanko paikalleen vai evakuoidaanko.
Evakuoinnissa pelastuslaitos auttaa erityisesti niitä, jotka eivät pysty liikkumaan omatoimisesti. Kokoontumiskeskuksista siirrytään tarvittaessa eteenpäin turvallisemmille alueille.
Yhteistyö on valmiuden perusta
Kuusamossa viranomaisyhteistyötä tehdään tiiviisti. Kaupunginjohtaja Jouko Mannisen mukaan varautuminen ei ole kertaluonteinen toimenpide, vaan jatkuva prosessi.
– Me harjoittelemme säännöllisesti ja osallistumme alueellisiin valmiusharjoituksiin, Manninen kertoo.
Kuusamon Evolla on jo käytössä paikallinen tekstiviestitiedotusjärjestelmä, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi vesikatkosten aikana.
– On hyvä asia, että Evo harjoittelee tätä koko ajan. Kuusamossa voimme lähettää siis jo nyt tekstiviestejä joko kohdennetusti tai kaikille kuntalaisille. Toivon mukaan tekstiviestipalvelu saadaan myös valtakunnallisesti käyttöön.
Tilaisuuden keskeinen viesti tiivistyy kolmeen sanaan: varaudu, harjoittele, seuraa ohjeita.
