Heikkilästä puheenjohtaja – Väisänen toiminnanjohtajaksi
Itärajan kuntien yhteistyö on saanut uuden muodon, kun Rajakunnat ry on käynnistänyt toimintansa. Yhdistyksen keskeisenä tavoitteena on vaikuttaa sekä Suomen tulevaan hallitusohjelmaan että Euroopan unionin seuraavaan rahoituskauteen.
Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Kuusamon kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Matti Heikkilä, joka näkee rajaseutukuntien edunvalvonnan nyt erityisen ajankohtaisena.
– Tärkein tehtävämme on saada hallitusohjelmaan kirjattua rajaseudun kuntien keskeiset haasteet ja ratkaisut. Toinen yhtä tärkeä tavoite on vaikuttaa EU:n seuraavaan ohjelmakauteen, Heikkilä sanoo.
Rajakunnat ry:n osa-aikaiseksi toiminnanjohtajaksi ja pysyväksi sihteeriksi valittiin Naturpolis Oy:n aluekehitysasiantuntija Jani Väisänen.
Taustalla kuntien yhteinen hanke
Rajakunnat ry:n perustamiskirja allekirjoitettiin 13. huhtikuuta Kuhmon ja Kuusamon kaupunkien sekä Suomussalmen kunnan toimesta. Yhdistys rakentuu aiemmin toteutetun Rajakunta-hankkeen pohjalle, ja mukana on nyt 14 kuntaa Inarista Lappeenrantaan. Asukaslukuna se tarkoittaa noin 200.000 kuntalaista.
Kuusamolla on ollut keskeinen rooli yhdistyksen synnyssä. Heikkilä ja kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Marjo Koramo (Rajakunnat ry:n hallituksen varajäsen) ovat olleet aktiivisia toimijoita hankevaiheesta lähtien.
– Aktiivisuus johti ilmeisesti siihen, että Kuusamo valittiin hankkeen loputtua isäntäkunnaksi ja kaupunginhallitus pääsi valmistelemaan tulevan toiminnan raameja. Rekisteröity yhdistys nähtiin meillä kevyimpänä ja toimivimpana mallina edunvalvonnan hoitamiseen. Kaupunginjohtaja Jouko Manninen vei hallituksen valmistelut yhdessä muiden kuntajohtajien kanssa eteenpäin, Heikkilä kertoo.
Ensimmäinen järjestäytymiskokous pidettiin Parikkalan Rajafoorumissa, jossa linjattiin yhdistyksen tulevat painopisteet.
Satojen miljoonien eurojen EU-rahoitus tavoitteena
Yksi yhdistyksen kunnianhimoisimmista tavoitteista on saada aikaan uusi EU-rahoitusinstrumentti itärajan alueille. Heikkilän mukaan kyse olisi satojen miljoonien eurojen kokonaisuudesta, joka kohdistuisi Suomen lisäksi Baltian maihin.
– Tällä rahoituksella voitaisiin vahvistaa huoltovarmuutta, turvallisuutta, infrastruktuuria ja elinvoimaa. Myös yritystoiminnan tukeminen on keskeistä, Heikkilä sanoo.
Parikkalan tilaisuudessa Europarlamentaarikko Elsi Katainen korosti, että EU:ssa käydään parhaillaan keskustelua itärajan alueiden erityisrahoituksesta. Tavoitteena on tukea muun muassa tieverkkoa, sähköinfrastruktuuria ja yritystoimintaa.
– Mitä elinvoimaisempi ja asutumpi raja-alue on, sitä paremmin se myös toimii osana Suomen ja koko Euroopan turvallisuutta, Heikkilä tiivistää.
Infra ja energia keskiössä
Rajakuntien keskeisiin kehityskohteisiin kuuluvat tieverkko, sillat ja energiainfrastruktuuri. Sotilaallinen liikkuvuus on yksi peruste investoinneille: teiden ja siltojen on kestettävä myös raskasta kalustoa.
Erityisesti sähkönsiirtoverkko on monin paikoin riittämätön. Kuusamossa kantaverkko on Heikkilän mukaan liian heikko vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin.
– Ilman vahvempaa kantaverkkoa emme pysty kehittämään esimerkiksi tuulivoimaa tai houkuttelemaan energiaintensiivisiä yrityksiä, hän toteaa.
Tuulivoima ja erityistalousalueet esillä
Rajakunnat ry pyrkii myös edistämään tuulivoimarakentamista itäiseen Suomeen. Tavoitteena on saada hallitusohjelmaan kirjattua niin sanottu kompensaatiomalli, joka mahdollistaisi tuulivoiman rakentamisen puolustukselliset näkökohdat huomioiden.
Kuusamossa on kaavoitettu alueita jopa sadoille tuulivoimaloille. Toteutuessaan hankkeet toisivat merkittäviä verotuloja ja työllisyysvaikutuksia.
– Yksi tuulimylly toisi Kuusamolle kiinteistöverotuloja keskimäärin 20.000 euroa, joten puhuttaisiin useiden miljoonien eurojen verotuloista.
Lisäksi yhdistys ajaa erityistalousalueiden perustamista. Tällaisilla alueilla yrityksille voitaisiin tarjota verohelpotuksia ja investointitukia.
– Jos kokeilut käynnistyvät muualla, tavoittelemme seuraavalla hallituskaudella vastaavaa mallia myös Koillismaalle, Heikkilä sanoo.
Yhteinen tahtotila yhdistää
Rajakunnat ry:n toiminta perustuu kuntien tiiviiseen yhteistyöhön. Heikkilän mukaan yhteishenki on vahva.
– Kaikki mukana olevat kunnat ovat samalla linjalla. Olemme samassa veneessä, ja tahto viedä asioita eteenpäin on kova.
Hänen mukaansa myös maailmanpoliittinen tilanne on lisännyt yhteistyön tarvetta.
– Venäjän hyökkäys Ukrainaan on osaltaan yhdistänyt rajakuntia. Yhteinen tilanne on tuonut meidät lähemmäs toisiamme, Heikkilä arvioi.
Kuusamolaiskaksikko Puolan konferenssiin
Heikkilä ja Väisänen ovat tällä viikolla Puolassa aluekehityskonferenssissä.
– Meidät on kutsuttu sinne esittelemään Rajakunnat ry:tä sekä osallistumaan keskusteluun sellaisten maiden edustajien kanssa, joilla on meidän tapaan yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Paikalla on EU:n korkeatasoisia vieraita ja muita tärkeitä vaikuttajia, joten meillä on myös tavoitteena laaja verkostoituminen ja sitä kautta laaja yhteistyökumppaniverkosto sekä leveämmät hartiat. Janin tehtävänä on myös valmistella Rajakunnat ry:lle hanketta, jonka tavoitteena on uusi EU-rahoitusinstrumentti itärajan alueille. Eli myös Naturpolis on hyvin mukana tässä toiminnassa.
