”Ei Erä-Veikot mihinkään tule katoamaan”
Kuusamon Erä-Veikot juhlii 90-vuotista taivaltaan elokuussa. Vuonna 1936 perustettu seura on ollut merkittävä osa kuusamolaista liikunta- ja urheilukulttuuria lähes koko itsenäisen Suomen ajan.
Juhlavuoden päätapahtuma järjestetään 23. elokuuta, jolloin seuraväki kokoontuu muistelemaan menneitä ja katsomaan tulevaisuuteen.
– Juhlapäivä aloitetaan jumalanpalveluksella, joka on yhteinen Kuusamon Pyhän Ristin kirkon 70-vuotisjuhlan kanssa. Toivomme, että sinne tulee mahdollisimman paljon ihmisiä. Sen jälkeen siirrymme Kuusamotalolle, jossa on kello 12 kahvitilaisuus ja tervehdysten vastaanotto. Kello 13 alkaa pääjuhla, kertoo Kuusamon Erä-Veikkojen puheenjohtaja Matti Heikkilä.
Juhlassa muistetaan kymmeniä seuratoiminnassa mukana olleita ihmisiä.
– Olemme kutsuneet paikalle myös entisiä puheenjohtajia sekä nykyisiä urheilijoita. Haluamme kunnioittaa sitä työtä, jota ihmiset ovat tehneet seuran hyväksi 90 vuoden aikana. Juhlistamme mennyttä, mutta katsomme samalla myös tulevaan, tiivistää toiminnanjohtaja Jarkko Ruhanen.
Koko Kuusamon liikuttaja
Kun Erä-Veikot perustettiin vuonna 1936, elettiin hyvin erilaista aikaa kuin nykyään.
– Jos ajatellaan, mitä aikaa silloin elettiin, ihmiset rakensivat omaa elämäänsä ja koko yhteiskuntaa. Silti löytyi intoa perustaa urheiluseura. Se kertoo paljon sen ajan ihmisistä, Heikkilä pohtii.
Seuran merkitys näkyi erityisesti maaseudulla.
– Jokaisella kuusamolaisella kylällä oli oma alajaostonsa. 1960-luvulle asti, jolloin kylillä oli vielä paljon väkeä, Erä-Veikoilla oli valtava kasvatuksellinen merkitys maaseutuja myöten. Seura oli myös koulujen apuna järjestämässä liikuntaa lapsille. Kyliltä löytyi niitä esimerkillisiä aikuisia, jotka innostivat nuoria liikunnan pariin.
Vuosikymmenten aikana seura on tullut tunnetuksi myös valtakunnallisesti.
– Erä-Veikot tunnetaan ympäri Suomen erityisesti talviurheilulajeista, Susi-Kalle Oikaraisen ja Pirkko Määtän saavutuksista sekä tietysti Rukan maailmancupista. Kyllä Erä-Veikot on maineikas seura, Heikkilä sanoo.
Murrosvaiheessa, mutta vahvalla pohjalla
Vaikka seura voi edelleen hyvin, toimintaympäristö on muuttunut.
– Kyllä me tietynlaisessa murroksessa olemme. Maailmancupin tausta-asioissa on tapahtunut paljon muutoksia, ja kylien alajaostoissa aktiivisuus vaihtelee. Lisäksi pienenevät ikäluokat, harrastajamäärät ja vapaaehtoisten saatavuus ovat haasteita meille niin kuin muillekin seuroille, Ruhanen toteaa.
Toisaalta Kuusamolla on hänen mukaansa paljon vahvuuksia.
– Täällä lajikirjo on poikkeuksellisen laaja ja liikuntapaikkoja on paljon.
Samaa korostaa myös Heikkilä.
– Kuusamoon muuttavat ihmiset ihmettelevät usein sitä, kuinka monipuoliset harrastusmahdollisuudet täällä on.
Erä-Veikot saa nyt enemmän vapautta keskittyä omaan ydintoimintaansa, kun seuran rooli maailmancupin järjestelyissä on muuttunut.
– Haluamme olla edelleen mukana maailmancupissa, mutta nyt meillä ei enää ole järjestelyvastuuta. Se on selkeyttänyt tilannetta. Voimme keskittyä strategisesti kahdeksan lajijaoston nuorisotoimintaan, kerho-ohjaamiseen ja kasvatustyöhön, mikä on urheiluseuran toiminnan peruskivi, Heikkilä sanoo.
Strategiaa tehdään yhdessä
Seuralla on käynnissä strategiatyö, johon halutaan mukaan koko seuraväki.
– Emme halua, että strategia on vain hallituksen tai toiminnanjohtajan laatima paperi. Mukana ovat myös lajijaostot, alajaostot ja muu kentän väki. Olemme yhdessä pohtineet vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Näissä keskusteluissa seuran vahvaksi voimavaraksi on noussut erityisesti lajiosaaminen, Ruhanen kertoo.
Vaikka seura tunnetaan ennen kaikkea kasvattajaseurana, tavoitteita asetetaan myös huippu-urheilun puolelle.
– Strategiassamme yksi painopiste on kansainvälisen huippu-urheilun tukeminen. Haluamme, että seurastamme on jatkossakin mahdollista nousta kansainväliselle huipulle. Tällaiset urheilijat toimivat myös esimerkkeinä nuorille, Heikkilä sanoo.
Haaveena paluu viestikultaan
Erityisesti hiihdossa seuralla on kunnianhimoisia tavoitteita.
– Emme lähde ostamaan urheilijoita pienenä seurana, mutta tavoitteena on rakentaa SusiTiimiin kilpailukykyinen miesten viestijoukkue Suomen cupiin ja SM-viesteihin. Sellaisille urheilijoille, joilla ei omalla paikkakunnallaan ole enää harjoitusryhmiä tai valmennuksellista tukea, meillä on ovi auki, Ruhanen kertoo.
Heikkilä muistuttaa, että seuran vetovoima on ollut vahva jo pitkään.
– Seuran vetovoimaa kuvaa hyvin se, että esimerkiksi Arsi Ruuskanen ja Kalle Parantainen kysyivät aikanaan itse mahdollisuutta päästä Erä-Veikkoihin.
Kuusamon ja Rukan harjoitteluolosuhteet saavat kaksikolta kiitosta.
– Se mikä meiltä vielä puuttuu, on rullasuksihiihtorata. Jos sellainen olisi, saisimme tänne jopa maajoukkueen harjoittelemaan, Heikkilä arvioi.
Tulevaisuuden suhteen hän uskaltaa tehdä myös rohkean ennustuksen.
– Kun kymmenen vuoden päästä vietämme satavuotisjuhlia, historian puheessa kerrotaan, että Erä-Veikot palasi jälleen SM-viesteissä kultakantaan. Näin siinä käy. Aikoinaan me olimme pitkiä aikoja ylivoimaisia maastohiihdon viesteissä ja saavutimme jopa kaksoisvoittoja.
Liikkumattomuus huolettaa
Yksi asia huolestuttaa seurajohtoa erityisesti: lasten ja nuorten vähenevä liikunta.
– Nuorten liikkumattomuus on kasvava huoli yhteiskunnassamme. Liikunnan pitäisi näkyä koulumaailmassa nykyistä vahvemmin yhteiskunnan ja urheilujärjestöjen tukemana. Myös vanhempien osallistuminen lasten harrastuksiin muutenkin kuin kuljettajan roolissa olisi tärkeää, Heikkilä pohtii.
Ruhasen mukaan seurojen on pystyttävä tarjoamaan toimintaa monenlaisille liikkujille.
– Tarvitaan sekä harraste- että kilpailutoimintaa. Kilpapuolta ei oikein ole ilman harrastepuolta. Kaikilla pitää olla mahdollisuus löytää oma tapansa liikkua.
Vapaaehtoistyö pitää seuran liikkeessä
Yli 90-vuotisen historian aikana yksi asia ei ole muuttunut: vapaaehtoisten merkitys.
– Erä-Veikot on Kuusamossa suuri toimija, ja meillä on myös yhteiskunnallinen vastuu. Haluan nostaa hattua niille ihmisille, jotka ovat aikanaan seuran perustaneet, sekä kaikille niille, jotka vetävät ilta toisensa jälkeen harjoituksia lapsille ja nuorille, Heikkilä sanoo.
Sekä Heikkilä että Ruhanen uskovat seuran tulevaisuuteen.
– Nousuja ja laskuja tulee aina, mutta uskon, että notkoista noustaan entistä vahvempina. Ei Erä-Veikot mihinkään tule katoamaan. Yhteishenki on yksi tärkeimmistä voimistamme, ja nyt juhlavuoden aikana ylpeys omasta seurasta on vain korostunut, Heikkilä sanoo.
– Olemme myös alueellisesti merkittävä toimija. Toimimme laajassa vapaaehtoisten ja yhteistyökumppaneiden verkostossa ja olemme mukana monessa muussakin kuin varsinaisessa urheilutoiminnassa, Ruhanen muistuttaa.
KEV-sanomat palaa vuosien tauon jälkeen
Juhlavuoden kunniaksi seura herättää henkiin myös vanhan julkaisunsa.
Kuusamon Erä-Veikot julkaisee vuosien tauon jälkeen jälleen KEV-sanomat -liitteen, joka ilmestyy juuri ennen 90-vuotisjuhlaa.
– Meillä on ollut aikakausia, jolloin KEV-sanomia julkaistiin jopa pari kertaa vuodessa. Niissä kerrotaan seuran ajankohtaisista kuulumisista, tulevista tapahtumista ja annetaan näkyvyyttä yhteistyökumppaneille. Nyt palaamme jälleen siihen, että julkaisemme lehden kahdesti vuodessa, Ruhanen kertoo.
Yhteistyökumppaneiden merkitystä hän pitää erittäin tärkeänä.
– Haluamme tarjota myös vastinetta sille tuelle, jota yhteistyökumppanit seuratoiminnalle antavat. Se on meille tärkeä osa toimintaa.
– Kiitokset myös Kuusamon kaupungille sekä muille yhteistyökumppaneille yhteisestä matkasta ja tuesta, Heikkilä sanoo.
