Euroopan komissio on julkaissut esityksensä uudeksi EU:n pitkän aikavälin rahoituskehykseksi (MFF) kaudelle 2028–2034. Esitys merkitsee historiallista muutosta Euroopan yhteiseen maatalouspolitiikkaan ja maaseudun kehittämiseen. Maaseudun kehittäminen, kalatalous, aluekehittäminen, maataloustuet sekä sisäasiainrahasto koottaisiin yhden rahaston alle. Samalla maaseudun kehittämiseen kohdistuva rahoitus on merkittävästi vähenemässä, ja Leader-toiminnan asema EU-tason sääntelyssä muuttuu olennaisesti.
Uudella rahoituskaudella maaseudun kehittämisen rakenteet muuttuvat perusteellisesti. Leader-toiminnan asema ei olisi enää automaattisesti turvattu, vaan sen rahoituksen tasosta ja laajuudesta päätettäisiin kansallisesti.
– Tämä tekee vuosista 2025–2026 ratkaisevan tärkeitä. Nyt määritellään, millaisilla resursseilla Koillismaa voi tulevaisuudessa kehittää kyläyhteisöjä, yrittäjyyttä ja paikallisia palveluita, sanoo Koillismaan Leader ry:n toiminnanjohtaja Virpi Kilpijärvi.
Kilpijärven mukaan Leader on osoittanut toimivuutensa ja kustannustehokkuutensa vuosien aikana.
– Leaderin vipuvaikutus on vahva: EU-rahoitus saa liikkeelle kuntarahoitusta, yksityistä rahoitusta ja talkootyötä, joita mikään muu rahoitusmuoto ei korvaa. Siksi Suomen tulee varmistaa vähintään viiden prosentin Leader-osuus kansalliseen kumppanuussuunnitelmaan. Tämä turvaisi pitkäjänteisen kehittämisen ja sen, että koko Koillismaa voi jatkossakin rakentaa omista vahvuuksistaan, Kilpijärvi toteaa.
EU:n tuleva asetus antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden sisällyttää Leader-toimintatapa uuteen rahastoon haluamallaan tavalla ja valitsemallaan rahoitustasolla, mutta täysin vapaaehtoisesti. Leader-toiminnan jatkaminen ja sen rahoitus jäävät näin ollen kansallisen päätöksenteon varaan.
EU-komission esityksen mukaan Suomelle allokoidaan rahoituskaudelle 2028–2034 yhteensä 7,8 miljardia euroa. Tästä summasta 4,8 miljardia euroa olisi korvamerkitty maataloustukiin. Lisäksi esityksessä on joitakin pienempiä korvamerkittyjä osuuksia. Niin sanotun vapaan rahoitusosuuden, josta muun muassa Leader-toimintaa rahoitetaan, suuruus olisi noin 2,6 miljardia euroa.
Päätöksenteko etenee siten, että tulevan syksyn ja talven aikana jäsenvaltiot, maatalousneuvosto ja Euroopan parlamentti käyvät neuvotteluja EU-komission kanssa rahoituskehyksestä. Esityksen hyväksyminen edellyttää kaikkien jäsenmaiden yksimielisyyttä. Lainsäädäntövalta on Eurooppa-neuvostolla, joka koostuu jäsenmaiden pääministereistä tai presidenteistä. Lopullisen hyväksynnän antaa Euroopan parlamentti niin sanotussa yhteispäätösmenettelyssä. Tavoitteena on, että päätös syntyy alkuvuodesta 2027. Suomi muodostaa oman kantansa MFF-esitykseen kuluvan talven aikana, ja jäsenmailta tullaan todennäköisesti pyytämään alustavia strategialuonnoksia kesän 2026 aikana.
– Tästä syystä tärkein hetki edunvalvonnalle on keväällä 2026, Kilpijärvi painottaa.
Esityksen mukaan EU-varojen käytön joustavuutta lisätään, mikä voi muodostua haasteeksi Leader-toiminnan näkökulmasta.
– Rahoitusta ei välttämättä sidottaisi enää useammalle vuodelle, mikä voisi johtaa Leader-ryhmien rahoituksen määrittämiseen vuosi kerrallaan. Joustavuus ei saa vaarantaa strategista pitkäjänteistä kehittämistä eikä ennakoitavuutta, Kilpijärvi toteaa.
Kilpijärven mukaan Leader-toiminnan mahdollinen loppuminen olisi vakava isku maaseudulle.
– Mikäli Leader-toimintaa ei jatkossa enää olisi, se jättäisi alueen ilman matalan kynnyksen rahoitusta ja tukea,
joka on ollut ratkaisevaa paikallisten yritysten, yhteisöjen ja nuorten kehittämisideoiden toteutumiselle.
Ilman Leader-toimintaa moni hanke jäisi tekemättä, ja alue menettäisi strategisen työkalun, joka vahvistaa investointeja, yrittäjyyttä, hyvinvointia ja kestävää paikallista kehitystä. Lisäksi katoaisi merkittävä tuki nuorille. NuorisoLeader on tarjonnut nuorille mahdollisuuden toteuttaa omia projektejaan, tukenut yrittäjyyttä ja lisännyt osallisuutta. Ilman tätä rahoitusta nuorten paikallinen toimijuus heikkenisi huomattavasti, Kilpijärvi varoittaa.
Kilpijärvi toivoo paikallista vaikuttamista tueksi.
– Jokainen, joka kokee Leader‑toiminnan tärkeäksi, voi halutessaan olla mukana vahvistamassa sen tulevaisuutta. Voit esimerkiksi jakaa omissa verkostoissasi kokemuksia siitä, mitä Leader on saanut aikaan teidän alueellanne. Tarinat ja omat havainnot ovat usein kaikkein vakuuttavimpia viestejä. Jos tuntuu luontevalta, voit myös jutella kunnan päättäjien tai kansanedustajien kanssa Leaderin merkityksestä alueellenne omasta näkökulmastasi. Myös somessa näkyminen auttaa. Leader‑sisältöjen jakaminen levittää tietoa ja vahvistaa yhteistä ääntä. Hanketoimijana voit tuoda esiin saavutuksianne silloin, kun se sopii tilanteeseen. Alkuvuonna käynnistyvä somekampanja tarjoaa lisäksi helpon tavan osallistua jakamalla Suomen Kylien ja Koillismaan Leaderin materiaaleja.
