Vappupuheet

Koonti Kuusamon yhteisen vapun puheista:

Taru Lehtinen (sd.). Lehtinen on Lapissa kasvanut, nykyään oululainen demari. Hän toimii Pohteen aluevaltuutettuna ja ammatiltaan hän on lääkäri Oulaskankaan päivystyksessä. Lehtinen on ehdolla ehdokkaaksi ensi kevään eduskuntavaaleihin.

Hyvät Kuulijat! Hyvää Vappua!

Tervehdin teitä aluevaltuutettuna! Ensiksi olen kuitenkin lääkäri. Päätyökseni päivystän Oulaskankaan Sairaalaa, jonne potilast tulevat pitkien välimatkojen päästä.

Kahdenkymmenen urallani pysyvää on ollut vain muutos. Etenkin Perusterveydenhuoltoa on uudistettu ja kehitetty niin, ettei siitä tunnu jääneen käteen kuin luu.

Poukkoilevat muutokset ovat turhauttaneet, koska me ammattilaiset haluamme hoitaa hyvin. Tuntuu, että eivätkö päättäjät näe ruohonjuuritasolle? Ehkä siksi niin moni meistä on  lähtenyt aluevaltuustoihin.

Miten tähän, perusterveydenhuollon ja ennaltaehkäisyn alasajoon vastaa tuore aluevaltuutettu?

Ensinnäkin on oltava rehellinen ja todettava, että aluevaltuutetun mahdollisuudet vaikuttaa ovat kovasti rajalliset.

Valtion asettaa tiukan talousraamin eikä liikkumavaraa ei juuri ole. Alueiden on lähes mahdoton varmistaa edes lakisääteiset palvelut, kun raami ei anna myöten. Niimpä viivan alle ei jää millä huolehtia niistä toimista, jotka eivät ole laissa, joilla ennaltaehkäistään ja joilla huolehditaan heikoimmista.

Vallitseva mahdottomuus vaikuttaa, on saanut minut kyseenalaistamaan näiden aluevaltuutsojen merkitystä. Julistettiinhan lapsuuteni maakunnassa, Lapissa, aluevaltuuston päätös jopa laittomaksi!

Hyvät Kuulijat!

On hyvä ääneen sanoa, että Suomessa vallitsee piilovaltiosote, jota sosiaali- ja terveysministeriön sijaan ohjailee valtionvarainministeriö. SOTE palveluiden järjestämisessä raha on suurin arvo.

”Ihmistä varten, # kunhan se nyt vaan ei maksa liikaa”

Rahaministeriön valvonnassa Aluevaltuustoille jää kapea mahdollisuus oikaista lillukanvarsia. Usein kuulen kysymyksen, eikö aluevaltuustojen merkitys ole niin kapea, että kannattaisi jo heittää kampanisut tiskiin ja antaa valtion hoitaa hommat?

Ei! Hyvät Kuuljiat! Ei. Nyt ei ole oikea aika päästää päätöksentekoa karkaamaan yhtään kauemmaksi. Nyt ei ole aika katsoa tätä kehitystä läpi sormien! Nyt on aika katsoa kokonaiskuvaa! Nyt on aika taistella!

Jokaisen Pohjois-Suomalaisen on hyvä tietää, että SOTE rahoitusmalli on vinoutunut enemmistön etujen mukaiseksi, sillä niinhän demokratia toimii. Tuo enemmistö Suomessa on ruuhkainen Etelä ja heidän etuaan rahoitusmalli suosii.

Tästä suosimisesta johtuen alueet ovat pakotettuja keskittämään, eikä keskittämisessä huomioida välimatkoja. Näin ollen Helsinkiläinen ei maksa lääkärikäynnistä eikä polttoaineesta sinne päästäkseen. Hänet sairaalaan lähettävä lääkäri ei joudu laskemaan montako ambulanssia alueella vielä on ja mahtaako potilas kestää sadan tai kahdensadan kilometrin matkan sairaalaan. Ei laske eikä mieti, sillä hän voi luottaa heikommankin potilaansa
pääsevän nelosen ratikalla meikkuun.

Asiantuntijat ovat jo varoittaneet, että mikäli tämän nykypolitiikan sallitaan jatkua lisääntyy alueiden välinen eriarvoisuus. Pohjoinen näivettyy joutuessaan karsimaan ennaltaehkäisyä ja palveluita suhteessa enemmän. SOTE rahoitusmalli asettaa vastakkain pohjoisen ja etelän.

Yhtäkaikki,  Pohjoinen voima on nyt yhdistettävä yli puolue-, kunta- tai aluerajojen! Tämä politiikka uhkaa juuri meidän perusturvaamme, elinvoimaamme ja meidän mahdollisuuttamme kasvaa. Tämän politiikan vastustaminen on meille yhteinen asia.

Meidän tulee vaatia aluerahoituksen mallia, jossa huomioidaan oikeudenmukaisesti kustannusten yhdenvertaisuus sekä alueiden, että asukkaiden näkökulmasta. Meidän ei tule joutua karsimaan heikoimpiemme palveluita siksi, että välinatkamme ovat pidempiä.

Tulevissa vaaleissa vaatikaa ehdokkailta yhteistyökykyä ja kykyä nähdä laajasti koko Pohjoinen!

Kiitos! Hyvää Vappua!

––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

Heidi Verkama (kesk.)

Hyvät kuusamolaiset,

Suomi on juuri niin vahva kuin sen alueet ovat. Meidän on hyvä kysyä, mitä me oikeasti tarvitsemme: muutamia minuutteja nopeampia ”tunnin junia” vai tekoja, jotka vahvistavat koko Suomen hyvinvointia, turvallisuutta ja elinvoimaa.

Alueiden merkitys ei ole mielipidekysymys. Ilman toimivia liikenneyhteyksiä, energiaomavaraisuutta, alkutuotantoa, yritteliäisyyttä ja osaavaa työvoimaa ei ole myöskään kansallista kasvua.

Kuusamo ei ole reuna-alue. Se on osa Suomen selkärankaa.

Kuka meitä siis puolustaa, me itse. Me tiedämme kuinka elää tasapainossa luonnon kanssa. Meissä on terve itsetuntemus ja itsetietoisuus. Kuusamo on koti, elinkeino ja turvallisuuden etuvartio.

Tänään hyvä hetki kysyä mitä on työ ja sen merkitys, ja mikä on työn palkka. Kasvattajana keskustelen tästä usein kotona ja töissä. Ja hyvä kuulija, koulu on lapsen työ. Työn palkka maksetaan tulevaisuudessa. Ja tähän ajatuksen kiteytyy kaikki toivo – työntekemisen asenne ja moraali. Sisäinen yritteliäisyys ja sinnikkyys ovat suomalaisuuden ydintä ja sillä on tämä maa rakennettu. Vaalimmehan tätä arvoa sukupolvelta toiselle. Työ ei ole vain tapa ansaita vaan tapa kuulua. Tämä kuusamolainen tekemisen asenne on juuri se asia, josta meidät tunnetaan.

Sanonkin siis suoraan: jos työ ei kannata, vika ei ole ihmisissä – vaan päätöksissä.

Ja vielä suoremmin kysynkin sinulta: Nouseeko Suomi leikkaamalla, veroja siirtelemällä, tai riitelemällä jos samaan aikaan unohdetaan yksi kulmakivistä –  työn tekemisen ja yritteliäisyyden pitää kannattaa aina.

Hyvät ystävät,

Suomi ei ole valmis. Ja se on hyvä uutinen. Se tarkoittaa, että suuntaa voi vielä muuttaa.

Kun lapsi oppii, että työ on merkityksellistä, on tulevaisuudentoivoa. Kun alueeseen ja sen vahvuuksiin luotetaan, se vastaa luottamukseen tekemällä parhaansa yhteiskunnan hyväksi. Ja kun yhteiskunta muistaa heikoimman lenkin, se vahvistuu kokonaisuutena.

Elämme osaamisesta ja sitkeydestä.Haluan kysyä sinulta, kumpaa siis haluat: valittaa vai välittää?

–––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

Anne Huotari (vas.). Huotari on Pohteen aluevaltuuston 3. varapuheenjohtaja.

Vasemmistoliiton puheenvuoron pitänyt Pohteen aluevaltuuston varapuheenjohtaja Anne Huotari korosti puheessaan arvovalintojen merkitystä kaikilla politiikan tasoilla. Aluksi hän nostatti torikansan  tunnelmaa huudattamalla entisenä passarina kolminkertaisen Eläköön Kuusamon naislentopalloilijoiden Suomen mestaruudesta. Huotarin mukaan aikallistasolla joudutaan tekemään arvovalintoja luonnon, matkailun ja teollisuuden tarpeiden välillä. Kuusamon vahvuus on matkailu, mutta se edellyttää Huotarin mukaan liikenneyhteyksien pelaamista, palveluiden toimimista ja riittävän työvoiman saatavuutta.

Yhdeksi rahataskuksi Huotari löysi jättiosinkojen saajat.

– Raha ei ole hävinnyt minnekään, se on vain siirtynyt toisiin taskuihin. Kun suuryritykset jakavat tänä vuonna ennätysmäärän osinkoja, jopa 12 miljardia euroa,niin  maksetaanko osingoista veroa. Ei makseta osasta ja pari miljardia on sellaista tuloa osingonsaajille, mistä vero ei makseta. Iso summa. Onko oikein, että osa osinkotuesta on verotonta, kun eläkeläinen maksaa veroa jo 1300 euron eläkkeestä? Lisäksi asiantuntijoiden mukaan ei ole järkevää jakaa noin paljon osinkoja, vaan osa niistä olisi pitänyt käyttää investointeihin., kritisoi Huotari yritysten arvovalintoja.

Valtakunnan politiikkaa Huotari ruoti hallituksen arvovalinnoilla. Pienituloisilta leikkaaminen vaikuttaa myös keskituoloisten epäluottamukseen. Huono kierre lisää työttömyyttä ja siten vähentää palvelujen kysyntää. Maksuhenkilöinä hallituksen politiikassa ovat olleet pienituloiset etuuksien saajat, sairaat ja ikäihmiset sote-palveluiden leikkausten kautta.

Ketkä sitten Huotarin mukaan hyötyvät hallituksen arvovalinnoista? Yksityiset terveyspalvelujätit ovat lihottaneet taseitaan, kun hallitus lisäsi 0,5 miljardia Kela-korvausten kautta niille. Toinen hyötyjä ovat muut suuryritykset, joille hallitus antoi yhteisöveroalennuksen. Hyödyn saivat pankit ja vakuutusyhtiöt, mutta pienet yritykset jäivät nuolemaan näppejään, vaikka niillä on tiukinta. Huotari kysyi torikansalta, olivat suuryritykset Suomessa ne, jotka eniten tarvitsivat yritysveroalennusta.

Pohteen päättäjänä hän kertoi häpeävänsä vanhusten huonoa kohtelua elämän viimeisinä vuosina.
– En voi sietää mummorallia, mikä johtuu akuuttipaikkojen keskittämisestä. Hän toivoi suurimman aluevaltuustoryhmän katsovat peiliin tässä kohtaa. Huotari pitää Pohteen toimintaa liian järjestelmälähtöisenä. Asukaslähtöisyydellä Pohde voisi tuottaa parempia palveluja samalla rahalla..Suurin kritiikki kohdistui kuitenkin uuteen sote-ministeriin, joka teki vielä uuden säästön vanhusten kotipalveluihin. Pohteella se tarkoittaisi 84 lähihoitajan vähentämistä kotipalveluista.

Huotari vertasi Kekkosen ajan 1960- ja 1970-luvun päätöksiä tähän päivään. Silloin päättäjät halusivat luoda myönteistä tulevaisuutta, vaikka silloinkin oli kriisejä, mm. öljykriisi
– tekivät rahastoivan eläkejärjestelmän
– runsaasti työelämää parantavia uudistuksia, kuten viisipäiväisen työviikon
– lasten päivähoitojärjestelmän, että naiset pääsivät työelämään
– kansanterveyslain myötä perustettiin terveyskeskukset
– peruskoulu mahdollisti kaikille maksuttoman koulutuksen ja koko kansakunnan koulutustaso nousi.

Ihmiset kauhistelevat Huotarin mukaan nykymenoa ja mediakin on alkanut kysyä päättäjiltä, millaiset tulevaisuuden visiot heidän puolueillaan on, millaista elinkeinopolitiikkaa pitäisi tehdä, pystytäänkö tekoälyä hyödyntämään Suomessa vai jäädäänkö sivusta katsojiksi ja datakeskusten siirtomaaksi. Huotari vaati visioita ennen vaaleja kaikilta puolueilta, että voimme keskustella niistä ja selvitä velkataakasta ilman hyvinvointiyhteiskunnan romuttamista.

––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

Mika Flöjt (vihr.)

Hyvät kuusamolaiset,

Mukava nähdä että teitä on täällä näin paljon tänäkin vuonna. Kiitos että tulitte tänään tänne. Te olette tärkeimmät. Siksi me näitä järjestämme.

Toiseksi tämän vuoden Kuusamon Yhteisen Vapun toimikunnan vetäjänä haluan kiittää kaikkia puolueita ja toimijoita hienosta ponnistuksesta Yhteisen Vappumme eteen. Tämä ei olis tänäänkään vuonna onnistunut ilman teitä, jokaisen panosta tarvitaan ja vain yhdessä tämä onnistuu. Suuri kiitos. Olette Kuusamon vapun sankareita.

Tämmöinen kaikkien puolueiden yhteinen ponnistus on valtakunnallisesti ainutlaatuista ja hienoa että se tapahtuu näinä epävarmoina aikoina juuri Kuusamossa – rajapitäjässä.

Me kaikki olemme seuranneet jo vuosia uutisia – ja ymmärrämme että ajat ovat sellaiset, että joudumme nyt varautumaan niin sanotusti monella tapaa pahan päivän varalle. Joku voisi jopa sanoa, että meillä taitaa olla ennemmin edessämme ne seitsämän huonoa vuotta kuin ne hyvät, mutta toivotaan toivotaan, ja ennenkaikkea sen eteen toimitaan, että sekin on vielä muutettavissa.

Näinä aikoina on tärkeää vaalia yhteisöllisyyttä, omavaraisuutta, varautumista, huoltovarmuutta sekä pidetään perheistämme, naapureistamme sekä tuttavista huolta. Tuntemattomistakin. Ikäihmisten hoivaan on osallistuttava, lapsia ja nuoria sekä lapsiperheita tuettava sekä hajautetusta terveydenhuollon palveluista on pidettävä kiinni sekä ennenkaikkea hyvinvointialueiden epäkohtia poistettava.

Tekoäly tulee muuttamaan työmarkkinoita niin, että Kainuu – Koillismaa työllisyysalueesta on hyvä tehdä seuraavalla hallituskaudella ”uuden työllistämistuen” eli perustulon kokeilualue, koska täällähän on ikuisesti saatu tulot monesta eri lähteestä vuodenkierron mukaisesti. Sen positiivisen mahdollisuuden ymmärtäminen
pitää saada lailliseksi. Energiaverkoissa pitää pyrkiä myös hajautettuihin lähiverkkoihin Prof Lundin oppien mukaisesti; Kuusamossa tämä nopeiten toteutetaan panostamalla aurinkovoimaan ja liikenteessä biokaasuun sekä etanoliin (E85). Ulkomailta tulevat polttoaineet tulevat olemaan vielä Hormusinsalmen karikiven takana, ja kalliita, sekä tavallisilla ihmisillä, ainakaan minulla, ei ole varaa mihinkään sähköautoihin, ja niiden toimintamatkakin on vielä kyseenalainen Pohjois-Itä-Suomen arktisisissakin pakkasjaksoissa. Eikä sähköauto ole ekologinen, vaan biokaasuautomuunnos ennemminkin – olemassa olevalle autokannalle. Koko Europpaa eikä maailmaa, ei saa sähköautoille, se on yksinkertaisesti kestämätöntä maapallolle, ja biokaasu on uusiutuvaa.

Hyvät ystävät,

Näin kauniina Vappuisena päivänä tietenkin toivoisi puhuvan vain aurinkoisista asioista, ja meillä on niitä monia täällä Kuusamon ylängöllä yhdessä Pohjois-Itä-Suomen parhaimmassa kunnassa, Kuusamossa. Meillä on hyvät palvelut, monella tapaa vireä kunta ja vahvat monipuoliset elinkeinot, jotka ovat tuhansia vuosia täällä asuneitten ihmisten ja sukujen eloa mahdollistaneet.

Kuusamolaisia, täällä asuvia vapaa-ajan asukkaita ja Kuusamon päättäjiä sitovassa Kuusamon Ympäristöjulistuksessa todetaan:

”Kuusamolainen on aina elänyt osana luontoa ja luonnosta. Kunnan ensimmäiset elinkeinot olivat metsästys ja kalastus, joita seurasivat karjan- ja poronhoito, maanviljely, metsä- ja kalatalous ja viimeisempänä matkailu. Luonto on ollut kuusamolaisille aina kaikkinaisen henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin sekä virkistyksen lähde. Luonto on muovannut kuusamolaisen kulttuurin omaperäiseksi ja omavaraiseksi sekä kuusamolaisen ihmisen yrittelijääksi ja työtelijääksi. Niin kuin Kuusamo on erilaisten luontotyyppien kohtaamispaikka, on se aina ollut erilaisten kulttuurien kohtaamispaikka. Moniarvoisuus ja kansainvälisyys juontavatkin juurensa paikkakunnan historiaan ja Kuusamon maantieteelliseen sijaintiin. Tästä moniarvoisesta kulttuuri- ja luontoarvoisesta me olemme ylpeitä. Näitä arvoja, kuusamolaista luontoa ja sen elinvoimaisuutta, me sitoudumme täten puolustamaan ja suojelemaan.”

(Näitä ikimuistoisia oikeuksia ja nautintoja tulee kunnioittaa maankäytön suunnittelussa, kaavoituksessa sekä hoito- ja käyttösuunnitelmissa, koska ne ovat elävää kuusisaamelaista ~ kuusamolaista kulttuuriperintöämme joka on alkuperäiskansoja ja vähemmistöjä suojelevan KP-sopimuksen piirissä)

Tulevien voimistuvien globaalimuutoksien aikakaudella koko Kuusamon ylänkö on tuleville sukupolville kultaakin, kobottia ja uraaniakin, kalliimmat. Siksi meidän tulee selkeästi ja ytimekkäästi torjua meidän korviin kuiskivat tahot, jotka puhuvat Latitude66 uraanikultakoboltti kaivoshankkeen lyhytaikaisen ahneuden ja saasteiden puolesta Kitka-Ruka-Oulanka ja Kuusamon taajaman alueelle, Kuusamon ylänköalueen puhtaiden vesien ja kylien elinympäristön sekä perinteisten elinkeinojemme keskelle.

Eduskunnassa on ydinenergialain muutos, joka pyrkii edistämään pienuraanivoimaloita, mutta samalla viemään kunnilta veto-oikeuden uraaniatuottaviin kaivoksiin, uraanirikastamoihin. Tätä ja myös Lex Juomasuota on Latituden lobbarit Direkta -oppiensa mukaisesti lobanneet eduskunnassa puolueille ja toitottaneet uraanikultakobolttikaivoksien autuaaksi tekevää voimaa kaikilla tasoilla Kuusamon kunnantalolta, medioihin, ministeriöihin, puoluetoimistoihin ja EU:n komissioon. Pitää myös muistaa, että EU:n Lissabonin sopimuksen osana on Euratom sopimus ja maa joka rakentaa uraanivoimaa on velvollinen selvittämään omat uraanivarantonsa sekä tarvittaessa hyödyntämään ne EU:n uraaninhallintaviraston tarpeisiin.

Ainakaan meidän ei tule kunnioittaa näitä harhautuneita tahoja, vaan Reino Rinteen hengessä estää tarvittavin keinoin hankkeiden edistäminen ja tiedostaa, että eräät tässä asiassa näyttävän ajavan kaksilla rattailla.

Tämä näkyy muun muassa siinä toimeenpannaanko EU:n kaivannaisjätedirektiivin vaateita mm. malminetsintävaltauksissa, minne ja miten sekoitetut kemikaaleja, raskasmetalleja ja radioaktivisia aineita sisältävät kairaussoijat dumpataan, aikaisemman Oulun ongelmajätelaitoksen sijaan, sekä missä tiloissa samoja haitallisia elementtejä sisältäviä kairasydäntä säilytetään sekä käytetäänkö kaikkia poliittisjuridisia keinoja puolustukseen ja hankkeiden estämiseen. Tiukasti.

Siksi, on nyt käytännössä Kuusamon puhtaan luonnon, vesien ja ihmisten elämänkentän vihollisen hyökätessä YVA:lla, lakimuutoksilla sekä media suhmuroinnillaan täytyy kuusamolaisten vain jämäkästi pidettävä linjat, panostettava lisää monitasopuolustukseen ”rajamaan koski/kaivossodan” opeilla, sekä tehdä vielä vähän enempi, pienesti ja suuresti.

Ja kun muun muassa Kuusamon kaupunginhallitus erehtyivät tyytyväisenä olemaan valittamatta Kitkan Kouervaaran Ollinsuon malmivaltauksista Jauraselle ja Naatikka- ja Kouerpuron latvoille, voin tässä kertoa,
että on siitä kuiten valittaneet pidennetyllä vahtivuorollaan Kuusamon puhtautta vaalivat ”kulmamies” -yhdistykset ja perinteisten elinkeinojen edustajat reilulla partiolla kirjailija Reino Rinteen hengessä:

”Kirjailija Reino Rinne varoitti kuusamolaisia kirjassaan ’Kirveskö Järveen’ (s.58) seuraavasti:

– ”Kansan kannattaisi Kuusamossa sanoa: ”Emme me niin hiton tyhmiä ole, ettemme tajua: Jos maaperää mullistetaan jonkin mineraalin saamiseksi, niin kyllä kaikki muutkin tuossa maaperässä piilevät mineraalit
häiriintyvät ja liikkeelle lähtevät. Älkäämme salliko Koillismaan ylängöllä uraanin liikekannalle panoa. Jos niin tapahtuisi, silloin koskien ja järvien suojelu olisi ollut turhaa. Kitkaa, Kitkajokea ja Paanajärveä emme salli kaiken kaikkiaan ja sittenkin vähempiarvoisten mineraalien esille möyrimisen menossa, tuhota. Koillismaan
ylänköläisten on oltava varuillaan, ettei jouduttaisi uraanievakkoon. ”

Ja sen muistamme, että YVAa emme hyväksy ja emme anna kaavoitusta aloittaa Kuusamon kaupungintalolla Latituden kaivoshankkeelle, sekä ainut mitä heille voidaan toivottaa niin on hyvää kotimatkaa.

Lopuksi

Reino Rinteen sanoin: ”Tämä on vain läpikäytävä.”

Niillä on valtaa, niillä on voimaa, meillä vain henkinen taistelutahto.. mutta lopulta Kuusamon koskien kuohut sen meille soittaa, vapaus tästä lopulta koittaa!

Näin aurinkoisena päivänä onkin helppo toivottaa vappua perinteisessä Vihreässä hengessä, ei kiitos uraanivoimaa kyllä aurinkovoimaa.

Mika Flöjt

––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

Tuula Mustonen (kok.)

Hyvät kuusamolaiset, arvoisat kuulijat, hyvät ystävät,

Tervetuloa juhlimaan Kuusamon yhteistä vappua! Tämä eri poliittisten puolueiden yhdessä järjestämä juhla on hieno osoitus siitä, mitä voimme parhaimmillaan olla: yhteisö, joka tekee yhteistyötä yli rajojen. Juuri tällaisella hengellä rakennamme kotikuntaamme – yhdessä, toisiamme kuunnellen ja arvostaen.

Viime vaalien jälkeen lupasin, että päätöksentekoon tuodaan lisää avoimuutta ja että kaikki puolueet otetaan mukaan. Näin on myös tehty. Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajuudet ovat Kokoomuksella, mutta kaikilla puolueilla on paikka kaupunginhallituksen pöydässä. Lautakuntien ja vaikuttamistoimielinten puheenjohtajuudet on jaettu tasapuolisesti eri ryhmien kesken.

Erityisen ilahduttavaa on ollut se, että lautakuntien puheenjohtajiksi on valittu rohkeasti myös nuoria valtuutettuja. Samalla päätöksenteon avoimuutta on lisätty ottamalla varapuheenjohtajisto
mukaan jo valmisteluvaiheeseen. Tämä kaikki on vahvistanut luottamusta – ja mikä tärkeintä, yhteistyö eri puolueiden välillä toimii hyvin.

Hyvät kuulijat,
Kuusamo on paikka, jossa ymmärretään, että hyvinvointi syntyy työstä ja yrittäjyydestä. Me emme rakenna tulevaisuutta pelkillä sanoilla, vaan teoilla. Tällä hetkellä Kuusamossa on käynnissä yhteensä 102 miljoonan euron investoinnit. Ne luovat uusia mahdollisuuksia, synnyttävät yritystoimintaa ja tuovat työpaikkoja.
Kaupungissa on käynnissä kymmenen suurempaa rakennushanketta, ja lisäksi yli kolmekymmentä yritysten ja yhteisöjen hanketta on suunnitteilla. Näiden myötä arvioidaan syntyvän vuoteen 2032 mennessä noin 1500
uutta työpaikkaa. Ja kun katsomme vielä pidemmälle tulevaisuuteen, vuoteen 2040 mennessä tarvitsemme jopa 1800 uutta asuntoa.

Kuusamo on kasvun, luonnon ja mahdollisuuksien kunta. Meillä on vahva matkailu, metsätalous ja pk-yrittäjyys – mutta ennen kaikkea meillä on sitkeä ja osaava väki. Kansainvälinen matkailu on kasvussa, ja uusien lentoyhteyksien avautuminen Brittein saarille ja Keski-Eurooppaan tuo meille entistä enemmän vierailijoita ja elinvoimaa.

Talouspuolella voimme todeta, että Kuusamon kaupungin talous vuodelle 2026 on tasapainossa. Samalla tiedämme, että julkisen talouden sopeuttaminen näkyy myös meillä: valtionosuudet vähenevät tulevan kolmen vuoden aikana lähes kaksi miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa, että meidän on rakennettava kasvua ja vahvistettava veropohjaa entistä määrätietoisemmin.

Hyvät ystävät,
Väkiluku on onnistumisemme tärkein mittari. Siksi meidän on huolehdittava sekä veto- että pitovoimasta. Käytännössä tämä tarkoittaa kolmea asiaa. Ensinnäkin elinvoimaa. Meidän on varmistettava, että yritykset
voivat investoida, kasvaa ja työllistää. Se tarkoittaa sujuvaa kaavoitusta, toimivia yhteyksiä ja ennakoitavaa päätöksentekoa. Toiseksi osaamista. Tulevaisuuden Kuusamo rakentuu koulutettujen ja osaavien ihmisten varaan. Nuorille on tarjottava mahdollisuuksia kasvaa, oppia ja jäädä tänne rakentamaan omaa tulevaisuuttaan.
Kolmanneksi arjen turvallisuutta. Ihmisten on voitava luottaa siihen, että palvelut toimivat ja että kukaan ei jää yksin. Turvallinen arki on kaiken perusta.

Kokoomus haluaa rakentaa Suomea ja Kuusamoa, jossa jokaisella on mahdollisuus onnistua. Yhteiskuntaa, jossa työ ja yrittäjyys ovat kunniassa. Ja kuntaa, jossa päätöksenteko on rohkeaa – mutta samalla vastuullista.

Hyvät kuulijat,
Vappu on toivon juhla. Mutta toivo ei synny tyhjästä. Se syntyy luottamuksesta – ja luottamus syntyy teoista. Suomi ei ole koskaan menestynyt helppojen aikojen kautta. Olemme pärjänneet silloin, kun olemme uskaltaneet tehdä vaikeita päätöksiä ja kantaa vastuuta. Sama pätee Kuusamoon. Meidän tulevaisuutemme rakentuu niistä teoista, joita teemme tänään – yhdessä.

 Kiitos, ja oikein hyvää vappua kaikille!